Historia


Kuva: Tuomo Siekkinen

Elämäjärven historia on kiinnostava ja pitkä. Tältä sivulta voit lukea palasen eläväisen kylän menneistä ajoista.

Aikoinaan Elämäjärvi muodostui kahdesta puolikkaasta – Haaskanperästä ja Siekkisperästä. Näiden kahden puolikkaan jakajana toimi Elämäisjoki. Haaskanperän tiedetään saaneen nimensä isosta Haaska-maatilasta. Sen sijaan Siekkisperän nimi saattaa johtua siitä, että sielläpäin asui useampi Siekkinen. Yksi tunnettu iso talo oli Kumpuniemi. Hassila puolestaan oli yksi Elämäjärven vanhimmista taloista. Kumpuniemi on aikanaan erotettu Hassilasta. Keskeinen paikka Elämäjärven kylällä oli 1900-luvulla Haaskan tila. Haaskalla oli viljelyksiä, karjataloutta ja puutarha. Niin ikään Haaskalla oli kylän ensimmäinen lannanpoistolaite.

Kaupat Koivula, Suomela ja Päivölä eli Albinin kauppa

Itsenäinen Elämäjärven Osuuskauppa aloitti toimintansa vuonna 1924 Riihimäellä, josta se muutti Koivulaan. Kaupalla oli yhdeksänjäseninen hallintoneuvosto, jonka johdossa oli Maikki Salonen. Maikki Salosen jälkeen Elämäjärven Osuuskaupan johtajaksi tuli Juhani Halonen, ja hänen jälkeensä Lauri Mattila. Seuraava johtaja Yrjö Hakala oli virassaan vuoteen  1953, jolloin hänet valittiin Pihtiputaan Osuuskaupan johtajaksi kirkonkylälle. Elämäjärven Osuuskaupan uudeksi johtajaksi tuli Erkki Palmen. Vuonna 1954 Elämäjärven Osuuskauppa liitettiin Pihtiputaan Osuuskauppaan eli POK:iin.

Koivulan myymälänhoitajana oli ollut Viljo Alppiranta ja hänen jälkeensä Oskari ja Anna-Liisa Ruotsalainen. Ruotsalaisen pariskunta muutti Koivulaan 9.12.1954 tarkoituksenaan olla paikkakunnalla vain pari vuotta, mutta toisin kävi. Koivulan ohjaksissa vierähti lähes kolmekymmentäkaksi vuotta. Ruotsalaiset olivat hyvin pidettyjä kyläläisten keskuudessa. Ruotsalaisten jälkeen Koivulan myymälänhoitajana toimi Aki Puranen. Yksityiskauppaa piti viimeisimpänä Seija Terva-aho, kunnes kauppatoiminta Koivulassa loppui, ja kiinteistö myytiin omakotitalokäyttöön.

Heikki Paananen, Korpelan Heikki, rakensi vuonna 1930 Suomelan talon ja avasi siihen kaupan. Myöhemmin kaupan osti Paanaselta Pyhäsalmen Osuusliike. Ransu Saastamoinen toimi myymälänhoitajana. Vuonna 1959 perustettiin Osuusliike Kotikunta. Myymälänhoitajana oli Arvo Helman. Hänen jälkeensä myymälänhoitajaksi tuli Heino Torvikoski ja seuraavaksi Niilo Kuusjärvi, joka hoiti tehtävää vuoden 1961 toukokuun loppuun. Ossi ja Kirsti Hanka muuttivat Laihialta Elämäjärvelle vastarakennettuun Kotikunnan myymäläkiinteistöön jatkaen kaupanpitoa, kunnes vuonna 1964 Lasanen tuli Hangan seuraajaksi noin vuoden ajaksi.

Seuraavaksi myymälää hoitivat Juhani ja Laura Korpikoski lähes kaksikymmentä vuotta eli kevääseen 1983 saakka. Korpikoskien jälkeen myymälää hoitivat kahdeksan vuotta Paavo ja Anneli Siekkinen. Siekkisten aikana kotikunta fuusioitiin Keskimaahan. Keskimaa sulki myymälän 31.1.1992 ja myi kiinteistön tilat Veikko Laitiselle, Opto-Liitoksen omistajalle. Opto-Liitos vuokrasi tilat Sirpa Matalamäelle ja Eila Niskaselle. Heidän jälkeensä kaupankäyntiä jatkoi vielä Alli Montonen.

1950-luvulla Elämäjärvellä toimi kolmaskin kauppa, kun Anna ja Albin Siekkinen rakensivat Päivölän 1950-luvun alussa. He avasivat siihen kaupan ja kahvilan.

Metsästys ja kalastus

Elämäjärven kauniit luonnonmaisemat ovat houkuttaneet ihmisiä metsästyksen ja kalastuksen pariin. Saaliseläinten lisäksi metsästä on saatu paljon muitakin luonnonantimia. Metsästysseura perustettiin Elämäjärvelle vuonna 1960. Nimekseen seura sai Elämäjärven Erämiehet. Elämäjärven Erämiesten hirvijaosto perustettiin vuonna 1974. Hirvipeijaisia on pidetty juhlatalo Mäntypirtillä jo vuosien ajan. Elämäjärven kalastuskunta on perustettu vuonna 1996. Vesialueina kalastuskunnalla ovat Elämäjärvi, Jouhtenislampi, Salonlampi ja Vuorijärvi.

Yhdistystoimintaa

Kylätoiminnassa keskeisiä ovat olleet alusta asti yhdistykset. Elämäjärven kyläseuran toiminta käynnistyi vuonna 1984. Kyläseura merkittiin yhdistysrekisteriin vuonna 1985. Kyläseuran vaiheista voi lukea tarkemmin seuran omalta sivulta. Varhaishistoriasta voidaan mainita isona tapahtumana vuonna 1989 järjestetty Wanhan ajan maatalousnäyttely. Tapahtuma järjestettiin yhdessä Elämäjärven Maamiesseuran ja Maamiesseuran naisosaston kanssa. Maatalousnäyttely oli suuri ponnistus koko kylälle. Mäntylän Sepon, Seppo Argillanderin, pellolle ja Mäntypirtille koottiin mittava läpileikkaus vanhan ajan maaseudun työmenetelmistä. Kävijöitä näyttelyssä oli yli viisituhatta.

Kuva: Raija Korpelin

Maalaisliiton Elämäjärven paikallisosasto perustettiin vuonna 1919. Elämäjärven Maamiesseuran perustamisvuosi ei ole tiedossa, mutta Maamiesseuran naisosasto on perustettu vuonna 1935. Elämäjärven Maamiesseuran toiminta on ollut vuosien aikana vaihtelevaa. Alkuajoista lähtien maamiesseura hankki maataloudessa tarvittavia koneita ja työvälineitä. Välineistöä on vuokrattu jäsenistölle. Maamiesseura järjesti myös raveja. Jäsenistölleen seura järjesti maatalousnäyttelymatkoja ja erilaisia kursseja. Maamiesseuran naisosasto järjesti esimerkiksi ompeluiltoja, kursseja, iltamia ja tutustumismatkoja. Naisosasto osti astiakaluston kyläläisten ja muidenkin vuokrattavaksi vuonna 1938. Välillä naisosaston toiminta on hiipunut, mutta virkosi sitten jälleen. Naisosasto on järjestänyt esimerkiksi erilaisia kursseja, kuten kodinhoito, terveellinen ruoka ja puutarhanhoito.

Maa-ja kotitalousnaiset on Elämäjärvelle perustettu vuonna 2002. Tuolloin puheenjohtajaksi valittiin Kerttu Kananen.

Elämäjärven työväenyhdistys perustettiin vuonna 1906. Kyseistä yhdistystä pidettiin koko pitäjän parhaana. Etenkin Suomen itsenäistymisvuonna 1917 toiminta oli erityisen vilkasta. Kaiken kaikkiaan yhdistys toimi yli yhdeksänkymmentä vuotta, kunnes se vuonna 1996 liittyi Pihtiputaan Työväenyhdistykseen.

Elämäjärven historiasta löytyy tarkempaa tietoa kyläkirjasta Kolmesataa savua. Tämän historiatekstin lähteenä on käytetty kyseistä kirjaa.

Elämäjärven koulu

Koulun historia

Elämäjärven koulupiiri (entinen Kumpuniemen koulupiiri) perustettiin 28.10.1925. Jo seuraavana vuonna aloitti koulun opettajana Hilja Valjakka, jonka persoonallinen valtakausi kesti peräti neljäkymmentä vuotta. Koulua pidettiin entisen meijerin tiloissa ja talojen tuvissa, kunnes vuonna 1936 valmistui ”uusi ’koulu”. Koulua korjattiin monia kertoja. Vuonna 1971 tehtiin huomattava parannus, kun koululle saatiin esimerkiksi vesijohdot, likaviemärit ja saniteettitilat.

Vuonna 1988 peruskorjattiin vanha puoli nykyiseen asuunsa ja kolme vuotta myöhemmin nousi 390 neliön suuruinen laajennusosa, jossa oli liikuntasalin ja peseytymistilojen lisäksi yksi luokkahuone sekä myöhemmin ATK-luokkana toiminut opettajien huone. Vuodelle 2004 kaavailtiin seuraava remontti, jolloin oli tarkoitus parantaa varsinkin keittiö ja ruokailutilojen toimivuutta.

Koulussa järjestettiin opetusta esikouluikäisistä kuudesluokkalaisiin. Elämäjärven koulu lakkautettiin vuonna 2008. Oppilaat siirrettiin tuolloin Peningin kouluun. Nykyään kaikki Elämäjärven oppilaat käyvät koulua kirkonkylällä.

Elämäjärven koulun tiloja hyödynnettiin kouluna toimimisen jälkeen muun muassa kansalaisopiston ja 4H-kerhon toiminnassa sekä kylällä toimivien yhdistysten kokouspaikkana. Myös liikuntasali oli kyläläisten ahkerassa käytössä. Vuonna 2012 kunta myi kiinteistön yksityiselle.